14.7.2022

Saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa selvitetään

Ympäristöministeriö ja Dierpmis ay

Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa selvitetään saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa ja luodaan ohjeistus, miten saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa voidaan hyödyntää oikeudenmukaisesti ja saamelaisten suostumuksella. Hankkeen toteuttaa Dierpmis ay.

"Saamelaisten geenivaroihin liittyvän perinteisen tiedon käyttäjien tulee hankkia ennakkosuostumus. Nyt luomme pohjaa toimintatavalle, jossa perinteisen tiedon hyödyntäminen on oikeudenmukaista. Arvostan sitä, että saamelaisyhteisö toimii asiassa aktiivisesti", ympäristöneuvos Markus Tarasti sanoo. Tarasti toimii hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.

Hanke tuottaa tietoa geenivarojen saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta tehdyn Nagoyan pöytäkirjan ja siihen liittyvän lainsäädännön toimeenpanosta. Hankkeessa haastatellaan saamelaisia perinteisen tiedon haltijoita geenivaroihin liittyvästä perinteisestä tiedosta ja sen käytöstä sekä selvitetään arkistojen ja tutkimuskirjallisuuden avulla saamelaisten geenivaroihin liittyvän perinteisen tiedon käyttöä.

Toteutuksessa huomioitava oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus

Geenivaroihin liittyvä saamelaisten perinteinen tieto tarkoittaa tietoa geenivarojen käytöstä, taidosta ja osaamisesta, mikä on kehittynyt ja mitä ylläpidetään saamelaiskulttuurissa. Se tarkoittaa esimerkiksi tietoa kasvien ominaisuuksista, joita käytetään saamelaiskulttuurissa lääkintään. Hankkeessa kerättyä tietoa käytetään pohjana Saamelaiskäräjien hallinnoiman tietokannan muodostamiseksi saamelaisten geenivaroihin liittyvästä perinteisestä tiedosta.

"Odotukseni tämän hankkeen osalta ovat korkealla. On tärkeä saada geenivaralain säädökset toimimaan ja luoda selkeät pelisäännöt siitä, miten toimitaan asioissa, jotka koskevat saamelaisten geenivaroihin liittyvän perinteisen tiedon hyödyntämistä ja hyötyjen tasapuolista jakoa", sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

"Kolttasaamelaisilla yli rajojen on paljon tietoa eri kasvilajien käytöstä lääkinnässä, ravintona ja terveyden ylläpitämisessä. On tärkeää, että tämä tieto saadaan kerättyä ennen kaikkea saamelaisyhteisön käyttöön. Hankkeen toteutukseen liittyy paljon eettisiä kysymyksiä, ja olen iloinen, että saamelaisyhteisö on mukana huolehtimassa saamelaisten oikeuksien toteutumisesta hankkeessa", Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff painottaa.

Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa

Hankkeessa luodaan viranomaisille, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle ohjeistus siitä, miten toimitaan, jos toimija haluaa hyödyntää saamelaisten geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa.

"Tämä on hyvin mielenkiintoinen ja haasteellinen hanke. Hanketoimijana olen iloinen, että hankkeessa työskentelee asiantunteva ohjausryhmä ja hankkeella on Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen tuki. Hankkeen haastattelut tehdään kesällä ja odotan innolla keskusteluja perinteisen tiedon haltijoiden kanssa", hankevastaava FT Klemetti Näkkäläjärvi kertoo.

Hanke toteutetaan vuoden 2022 aikana. Hankkeessa tehdään läheistä yhteistyötä saamelaisinstituutioiden kanssa ja kuullaan Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjiä. Hankkeen toteutumista ohjaa ympäristöministeriön asettama ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluu maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen edustajat.

Nagoyan pöytäkirja

Nagoyan pöytäkirjan tehtävä on edistää maailman geenivarojen saatavuutta ja sitä, että niiden käytöstä saatavat hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti geenivarojen tarjoaja- ja käyttäjämaiden välillä. Samalla edistetään biologisen monimuotoisuuden suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Suomesta tuli Nagoyan pöytäkirjan osapuoli vuonna 2016.

• Hankkeen kotisivut www.saamelainengeenivarahanke.net

• Nagoyan pöytäkirja: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Luonto/Asiantuntijatyo/Geenivarat_ja_bioturvallisuus

Lisätietoa:

Markus Tarasti

ympäristöneuvos

ympäristöministeriö

p. 0295 250 291

markus.tarasti@gov.fi

Klemetti Näkkäläjärvi

Hankevastaava

Dierpmis ay

p. 040 537 1584

dierpmis@saamelainengeenivarahanke.net

Sápmelaččaid árbevirolaš diehtu laktásettiin genariggodagaide čielggaduvvo

Birasministeriija ja Dierpmis ay

Birasministeriija ruhtadan prošeavttas čielggaduvvo sápmelaččaid árbevirolaš diehtu laktásettiin genariggodagaide ja duddjojuvvojit rávvagat, mot sápmelaččaid árbevirolaš diehtu laktásettiin genariggodagaide sáhttá adnojuvvot ávkin vuoiggalaččat ja sápmelaččaid miehtamiin. Prošeavtta ollahuhttá Dierpmis ay.

"Sápmelaččaid árbevirolaš dieđu laktásettiin genariggodagaide geavaheaddjit galgat háhkat ovdamiehtama. Dál duddjot vuođu doaibmavuohkái, mas árbevirolaš dieđuin ávkkástalan lea vuoiggalaš. Anán árvvus dan, ahte sámi searvvuš doaibmá áššis aktiivvalaččat", birasráđđi Markus Tarasti lohká. Tarasti doaibma prošeavtta stivrenjoavkku ságadoallin.

Prošeakta buvttada dieđu genariggodagaid oažžasuvvamis ja daid geavaheamis oažžun vuoiggalaš ja veajetmeahttun juohkimis dahkkojuvvon Nagoya beavdegirjjis ja dasa laktáseaddji láhkaásaheami ollahuhttimis. Prošeavttas jearahallojuvvojit sápmelaš árbevirolaš dieđu eaiggádat árbevirolaš dieđus ja dan geavaheamis laktásettiin genariggodagaide sihke čielggaduvvo arkiivagálduid ja dutkangirjjálašvuođa vehkiin sápmelaččaid árbevirolaš dieđu geavaheapmi, mii laktása genariggodagaide.

Ollahuhttimis ferte váldojuvvot vuhtii vuoiggalašvuohta ja bealehisvuohta

Sápmelaččaid árbevirolaš diehtu genariggodagain dárkkuha dieđu genariggodagaid geavaheamis, čehppodagas ja máhtus, mii ovdána ja mii bajásdollojuvvo sámi kultuvrras. Dat dárkkuha ovdamearkka dihte čehppodaga šattuid iešvuođain, mat adnojuvvojit dálkkodeapmái sámi kultuvrras. Prošeavttas čoggojuvvon diehtu adnojuvvo vuođđun Sámedikki hálddahan dáhtavuođu čohkkema várás sápmelaččaid árbevirolaš dieđus, mii laktása genariggodagaide.

"Mu vuordámušat dán prošeavtta olis leat stuorrát. Genariggodatlága mearrádusaid lea dehálaš oažžut doaibmat ja duddjot čielga njuolggadusaid mot bargojuvvo áššiin, mat gusket árbevirolaš dieđuin ávkkástallama, mat laktásit sápmelaččaid genariggodagaide ja ávkkiid veajetmeahttun juohkima", lohká Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

"Nuortalaččain rájiid rastá lea olu diehtu sierra šaddošlájaid geavahusas dálkkodeamis, borramuššan ja dearvvašvuođa bajásdoallamis. Lea dehálaš, ahte dát diehtu čoggojuvvo earenoamážit sámi álbmoga atnui. Prošeavtta ollahuhttimii gullet olu etihkalaš gažaldagat, ja lean ilus, ahte sámi searvvuš lea mielde atnime ávvira sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollahuvvamis", Nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff deattuha.

Ovttasbargu sierra doibmiiguin

Prošeavttas duddjojuvvojit eiseválddiide, Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoakkámii rávvagat das, mot bargojuvvo, juos doaibmi háliida ávkkástallat sápmelaččaid árbevirolaš dieđuin, mii laktása genariggodagaide.

"Dát lea hui miellagiddevaš ja hástaleaddji prošeakta. Prošeaktadoaibmin lean ilolaš, ahte prošeavttas bargá áššedovdi stivrenjoavku ja prošeavttas lea Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoakkáma doarjja. Prošeavtta jearahallamat dahkkojuvvojit geasset ja vuorddán movttain ságastallamiid árbevirolaš dieđu eaiggádiiguin", prošeaktaovddasvástideaddji FD Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi muitala.

Prošeakta ollahuhttojuvvo jagi 2022 áigge. Prošeavttas lea lagas ovttasbargu sámi institušuvnnaiguin ja Norgga ja Ruoŧa sámedikkit gullojuvvojit. Prošeavtta ollahuvvama stivre birasministeriija ásahan stivrenjoavku. Stivrenjovkui gullet eanan- ja meahccedoalloministeriija, Luondduriggodatguovddáža, Suoma birasguovddáža, Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteaddjit.

Nagoya beavdegirji

Nagoya beavdegirjji bargun lea ovddidit máilmmi genariggodagaid oažžasuvvama ja dan, ahte daid geavaheamis oažžun ávkkit juohkásit vuoiggalaččat genariggodagaid fállan- ja geavaheaddjiriikkaid gaskka. Seammas ovddiduvvo biologalaš máŋggahápmásašvuođa suodjaleapmi ja luondduriggodagaid suvdilis atnu. Suopma šattai Nagoya beavdegirjji oassebeallin jagi 2016.

• Prošeavtta ruovttusiiddut www.saamelainengeenivarahanke.net
• Nagoya beavdegirji: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Luonto/Asiantuntijatyo/Geenivarat_ja_bioturvallisuus

Lassidiehtu:

Markus Tarasti
birasráđđi
birasministeriija
t. 0295 250 291
markus.tarasti@gov.fi

Juvvá Lemet - Klemetti Näkkäläjärvi
Prošeaktaovddasvástideaddji
Dierpmis ay
t. 040 537 1584
dierpmis@saamelainengeenivarahanke.net

Säʹmmlai geeʹnvääraid õhttneei äʹrbbvuõđlaž teâđ čiõlǥtet

Pirrõsministeria da Dierpmis ay

Pirrõsministeria teäggtem haʹŋǩǩõõzzâst čiõlǥtet säʹmmlai geeʹnvääraid õhttneei äʹrbbvuõđlaž teâđ da raajât vuäʹppõõzzid, mäʹhtt säʹmmlai geeʹnvääraid õhttneei äʹrbbvuõđlaž teâđ vueiʹtet äuʹǩǩeed vuõiggvuõđmeâldlânji da säʹmmlai miâsttmõõžžin. Dierpmis ay čõõđat haʹŋǩǩõõzz.

"Säʹmmlai geeʹnvääraid õhttneei äʹrbbvuõđlaž teâđ õõʹnni âʹlǧǧe haʹŋǩǩeed ouddmiâsttmõõžž. Ååʹn tuejjeep vuâđ toiʹmmjemnälla, mâʹst äʹrbbvuõđlaž teâđ äuʹǩǩummuš lij vuõiggvuõđmeâldlaž. Ooudam äärv tõõzz, što sääʹmõutstõs tåimm ääʹššest aktiivlânji", pirrõsduumšeǩ Markus Tarasti ceälkk. Tarasti tåimm haʹŋǩǩõõzz ohjjeemjoouk saaǥǥjååʹđteeʹjen.

Haʹŋǩǩõs puuʹtat teâđ geeʹnväärai vuäǯǯmõõžžâst di tõi ââʹnnmest vuåǯǯum aauʹǩi vuõiggvuõđmeâldlaž da tääʹsspeällsaž juâǥǥast tuejjuum Nagoya påʹrddǩeeʹrj da tõõzz õhttneei lääʹjjšiõttummuž toimmupiijjmõõžžâst. Haʹŋǩǩõõzzâst mainstââʹttet sääʹm äʹrbbvuõđlaž teâđ vuäʹmsteeʹjid geeʹnvääraid õhttneei äʹrbbvuõđlaž teâđast da tõn ââʹnnmest di čiõlǥtet arkiivi da tuʹtǩǩeemǩeerjlažvuõđ veäkka säʹmmlai geeʹnvääraid õhttneei äʹrbbvuõđlaž teâđ ââʹnnem.

Čõõđ viikkmest âlgg väʹldded lokku vuõiggvuõđmeâldlažvuõđ da tääʹsspeällsažvuõđ

Geeʹnvääraid õhttneei säʹmmlai äʹrbbvuõđlaž teâtt miârkkšââvv teâđ geeʹnväärai ââʹnnmest, čeäʹppvuõđâst da silttummšest, mii ouddan da mõõn tuõʹllʼjet sääʹmkulttuurâst. Tõt miârkkšââvv ouddmiârkkân teâđ šââddai jiõččvuõđin, koid ââʹnet sääʹmkulttuurâst tälkkma. Haʹŋǩǩõõzzâst norrum teâđ ââʹnet vuâđđan Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšem teâttvuâđ vuâđđeem diõtt säʹmmlai geeʹnvääraid õhttneei äʹrbbvuõđlaž teâđast.

"Muu vuârddmõõžž tän haʹŋǩǩõʹsse lie šuur. Lij vääžnai vuäǯǯad geeʹnväärrlääʹjj šiõttõõzzid toiʹmmjed da suåppâd čiõlgg vuâkkõõzzid tõʹst, mäʹhtt toiʹmmjet aaʹššin, kook kueʹsǩǩe säʹmmlai geeʹnvääraid õhttneei äʹrbbvuõđlaž teâđ äuʹǩǩummuž da aauʹǩi tääʹsspeällsaž juâǥǥ", särnn Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso.

"Saaʹmin rââst raaji lie jiânnai teâđ jeeʹres šâddšlaaji âânnmõõžžâst tälkkmest, porrmõššân da tiõrvâsvuõđ tuõʹllʼjummšest. Lij vääžnai, što tän teâđ noorât jeäʹrben sääʹmõutstõõzz ââʹnnma. Haʹŋǩǩõõzz čõõđ viikkmõʹšše õhttne jiânnai eettla kõõččmõõžž, da rämmšam, što sääʹmõutstõs lij mieʹldd ââʹnnmen huõl säʹmmlai vuõiggâdvuõđi teâuddjummšest haʹŋǩǩõõzzâst", saaʹmi ouddooumaž Veikko Feodoroff teäddad.

Õhttsažtuâjj jeeʹres toiʹmmjeeʹjivuiʹm

Haʹŋǩǩõõzzâst raajât veʹrǧǧniiʹǩǩid, Sääʹmtegga da Saaʹmi siidsåbbra vuäʹppõõzzid tõʹst, mäʹhtt toiʹmmjet, jõs toiʹmmjeei haaʹlad äuʹǩǩeed säʹmmlai geeʹnvääraid õhttneei äʹrbbvuõđlaž teâđ.

"Tät lij samai miõl ǩieʹssi da väʹǯǯlõs haʹŋǩǩõs. Haʹŋǩǩõstoiʹmmjeeʹjen rämmšam, što haʹŋǩǩõõzzâst reâugg äʹšštobddi ohjjeemjoukk da što haʹŋǩǩõõzzâst lij Sääʹmteeʹǧǧ da Saaʹmi siidsåbbar tuärjj. Haʹŋǩǩõõzz mainstâttmõõžžid tuejjeet ǩeässa da vuârdam čuuʹt saǥstõõllmõõžžid äʹrbbvuõđlaž teâđ vuäʹmsteeʹjivuiʹm", haʹŋǩǩõõzzâst vaʹstteei FT Klemetti Näkkäläjärvi mušttal.

Haʹŋǩǩõõzz viiǥǥât čõõđ eeʹjj 2022 ääiʹj. Haʹŋǩǩõõzzâst tuejjeet õõldâs õhttsažtuâj sääʹminstituutioivuiʹm da kuulât Taar da Ruõcc sääʹmtiiʹǧǧid. Haʹŋǩǩõõzz teâuddjummuž ohjjad pirrõsministeria piijjâm ohjjeemjoukk. Ohjjeemjouʹǩǩe koʹlle mädd- da meäʹcctäällministeria, Luâttväärrkõõskõõzz, Lääʹddjânnam pirrõskõõskõõzz, Sääʹmteeʹǧǧ da Saaʹmi siidsåbbar eeʹttkõʹstti.

Nagoya påʹrddǩeʹrjj

Nagoya påʹrddǩeeʹrj tuâjjan lij oouʹdeed maaiʹlm geeʹnväärai vuäǯǯamvuõđ da tõn, što tõi ââʹnnmest vuåǯǯum ääuʹǩ juâkkâʹtte vuõiggvuõđmeâldlânji geeʹnväärai taʹrjjeei- da õõʹnnijânnmi kõõsk. Seämmast oouʹdeet biolooglaž määŋghämmsažvuõđ suõjjlummuž da luâttväärai ǩeâllʼjeei âânnmõõžž. Lääʹddjânnmest šõõddi Nagoya påʹrddǩeeʹrj vueʹsspieʹll eeʹjj 2016.

· Haʹŋǩǩõõzz dommseeid www.saamelainengeenivarahanke.net

· Nagoya påʹrddǩeʹrjj: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Luonto/Asiantuntijatyo/Geenivarat_ja_bioturvallisuus

Lââʹssteâđ:

Markus Tarasti
pirrõsduumšeǩ
pirrõsministeria
teʹl. 0295 250 291
markus.tarasti@gov.fi

Klemetti Näkkäläjärvi
Haʹŋǩǩõõzzâst vaʹstteei
Dierpmis ay
teʹl. 040 537 1584
dierpmis@saamelainengeenivarahanke.net

Sämmilii geeniriggoduvâilohtâseijee ärbivuáválâš tiäđu čielgejeh

Piirâsministeriö já Dierpmis ay

Pirâsministeriö ruttâdâm haavâst čielgejeh geeniriggoduvâi lohtâseijee sämmilii ärbivuáválâš tiäđu já ráhtoo ravvuid, maht sämmilii sämmilii geeniriggoduvâi lohtâseijee ärbivuáválâš tiäđu puohtuu ávhástâllâđ vuoigâlâšávt já sämmilii miehtáin. Proojeekt olášut Dierpmis ay.

"Sämmilii ärbivuáválâš tiäđu geeniriggoduvâi lohtâseijee kevttei kalgâ haahâđ ovdâjuurdâ. Tääl rähtip vuáđu toimâmvyevi, kost ärvivuáválâš tiäđu lii vuoigâlâš. Anam áárvust tom, ete sämisiärvus tuáimá aktiivlávt taan ääši pirrâ", pirâsräđiolmooš Maskus Tarasti iätá. Tarasti tuáimá proojeekt stivrimjuávhu saavâjođetteijen.

Haahâ pyevtit geeniriggoduvâi finnimvuođâst sehe toi kevttimist finnim aavhijd vuoigâlâš já täsipelesâš juávust rahtum Nagoya pevdikirje já toos lohtâseijee lahâasâttem tooimânpieijâmist. Haavâst sáhhiittâl sämmiliih ärbivuáválâš tiäđu haldâšeijeidgeeniriggoduvâi lohtâseijee ärbivuáválâš tiäđust já ton kevttimist sehe selvatteh arkkâduvvâi já tutkâmkirjálâšvuođá vievâst sämmilij geeniriggoduvâi lohtâseijee ärbivuáválâš tiäđu kevttim.

Geeniriggoduvváid lohtâseijee sämmilii ärbivuáválâš tiätu meerhâš tiätu geeniriggoduvâi kevttimist, tääiđust já mättiimist, kote lii šoddâm já mii paijeentuálih sämikulttuurist. Tot meerhâš ovdâmerkkân tiätu šadoi jiešvuođâst, maid kevttih sämikulttuurist táálhudmân. Haavâst nuurrâm tiäđu kevttih vuáđun Sämitigge haldâšem tiätuvuáđu hámmim várás sämmilij geeniriggoduvâi lohtâseijee ärbivuáválâš tiäđust..

"Muu vuorduuh taan proojeekt uásild láá ollâgâsâst. Lii tehálâš uážžuđ geeniriggodâhlavâ asâttâsâid toimâđ já rähtiđ čielgâ njuolgâdusâid tast, maht tuáimá tain aašijn, moh kyeskih sämmilij geeniriggoduvâi lohtâseijee ärbivuáválâš tiäđu ávhástâllâm já aavhij pelettemes jyehim", iätá Samediggi saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

"Nuorttâlij raajij paijeel láá ennuv tiäđu eres šaddošlaajâi kevttimist táálhudmist, purrâmâššân já tiervâsvuođâ paijeentolâmist. Lii tehálâš, ete taat tiäđu finnee nuurrâđ puoh enâmustáá sämisiärvuskevttimân. Haavâ olášutmân lahtoo ennuv eettisâš koččâmušâid já lam ilolâš, ete sämisiärvus lii fáárust huolâtmin sämmilij vuoigâdvuođâi olášuumist haavâst", Nuorttâlâi luattamušalmai Veikko Feodoroff tiäddut.

Ohtsâšpargo eres tuáimeiguin

Haavâst ráhtoo virgeomâháid, Sämitiigán já Nuorttâlâšâi Čuákkimân ravvuid tast, maht tuáimá, jis tuáimee haalijd ávhástâllâđ sämmilij geeniriggoduvâi lohtâseijee ärbivuáválâš tiäđu.

"Taat lii eromâš mielâkiddiivâš já hástulâš haahâ. Haahâtuáimein lam ilolâš, ete projektist parga mättee stivrimjuávkku já haavâst lii Sämitige já Nuorttâlâšâi Čuákkimân toorjâ. Haavâ sahhiittâlmijd ráhtoo keessiv já vuárdám moovtást savâstâlmijd ärbivuáválâš tiäđu haldâšeijein", haahâvästideijee FT Klemetti Näkkäläjärvi muštâl.

Haahâ olášuttee ive 2022 siste. Haavâst rähtee aldasâš ohtsâšpargo instituutioin já kuullâp Taažâ já Ruotâ sämitiigijd. Haavâ olášutmin stivree piirâministeriö asâttem stivrimjuávkku. Stivrimjuávhun kulá Eennâmtuálu- já Mecciministeriö, Luánduriggodâhkuávdáá, Syemi piirâškuávdáá, Sämitigeš já Nuorttâlâsâi Čuákkim ovdâsteijeeh.

Nagoya pevdikirje

Nagoya pevdikirje pargo lii ovdediđ maail geeniriggo finnimvuođâ já tom, ete äävhih mii finnee toi kevttimist juáhádeteh vuoigâlâšávt geeniriggoduvâi fällee- já kevtteestaatâi koskâ. Siämmást ovdedeh biologilâš maaŋgâhámásâšvuođá suojâlem já luánduvaarij pištee kevttim. Syemist šoddâi Nagoya pevdikirje uásipeeli ive 2016.

• Haavâ nettisiiđoh: www.saamelainengeenivarahanke.net
• Nagoyá pevikirje: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Luonto/Asiantuntijatyo/Geenivarat_ja_bioturvallisuus

Lasetiäđu:

Markus Tarasti
pirâsräđiolmooš

pirâsministeriö

p. 0295 250 291
markus.tarasti@gov.fi

Klemetti Näkkäläjärvi
Haahâvästideijee
Dierpmis ay
p. 040 537 1584
dierpmis@saamelainengeenivarahanke.net